Kiusallinen eka postaus

Moikkuli moi, nytjee! Tää on mulle oikeesti eka kerta, ja siks kävin tuolla googlailemassa miten eka postaus tulis kirjottaa. Kuulemma pitäis ilmaista kuinka "kirjoittaminen on ihanaa ja tästä tulee ihan mahtava blogi!" No tietty, kehitinhän mä jo tohon ekaan lauseeseen oman huudahduksen! Nytjee!

Olipa hauska aloitus, hehheh. Olen ollut poissa armaasta koto-Suomesta nyt pari päivää, joten en voi sitten sen piikkiin laittaa tätä tökkivää aivovirtaa. Täytyy kirjotella nyt varmaan tässä monta riviä ja hävetä sitten myöhemmin. Tykkään kyllä tajunnanvirrasta, mutta luettavuus ehkä muille ei ole niin samettisen sujuvaa kuin toivoisi. Kävin muuten googlaamassa 'tajunnanvirta' ja ihan Wikipediasta löysin tällaisen tiedon:

Toisin kuin yleisesti ajatellaan, tajunnanvirtatekniikan luojat eivät pyrkineet kirjoittamaan nopeasti omaa tajunnavirtaansa kerrontaan vaan jäljittelemään henkilöiden ajatuskulkuja, minkä vuoksi kirjoitusprosessi oli usein erittäin hidasta. 
Kerrontatekniikkana tajunnanvirtaa voidaan pitää sisäisen monologin alalajina. Tavallisesti sisäinen monologi esittelee loogisesti etenevän ja yleensä täydellisistä lauseista koostuvan ajatusketjun, kun tajunnanvirta puolestaan on jäsentymättömämpää ja saattaa koostua irrallisista sanoista ja kieliopin rikkovista (esimerkiksi kesken katkeavista) lauseista. Voidaan ajatella, että sisäinen monologi kuvaa ihmisen tietoista mielikuvaa sisäisestä maailmastaan, kun taas tajunnanvirta pyrkii kuvaamaan sisäistä maailmaa matalammalla, esitietoisella tasolla.

Onko mahdollista siis kirjoittaa ja välittää tietoa ihan vailla kunnon ajatusta, kirjoittaa vain? Ainakin tässä välittyy teille nyt tietoa esitietoisesta maailmastani, liekö se sitten syynä sitten siihen että häpeän jo nyt tätä sillisalaatinkastiketta jota kaadan teidän ruuduillenne? :D Kiitos jos jaksoit lukea tämän loppuun, itse en olisi ehkä jaksanut. Minä voisin sitten seuraavassa kirjoituksessa vaikka kertoa ihan itsestäni ja tämänhetkisestä elämästäni täällä Belgianmaalla.