Elämäni 5. vieras kieli. Elämäni vierain 5. kieli.

Heippi kaikille! Mä oon ihan pikkutytöstä asti tykänny opiskella kieliä, niin äidinkieltä kuin perus enkut ja ruotsit, ranskat ja venäjät. Eri juttu miten hyvin noi on muistissa mutta voin kertoo että täällä on ollu tarvetta tietenkin englannille, mutta myös ranskalle (tuoteselosteet, sanojen vertailu, kirjalliset palvelut, oman kielitaidon ärsyttävä kertaamisyrittely wallonialaisille opiskelijoille) ja ruotsia (ögonblick-ogenblick, paraply-paraplu, jag heter-ik heet, vitlök-lok, kort-kort, köp-koop, ben-been, weg-väg..) TOTTA KAI SIITÄ SAKSASTA VOISI RAHTUSEN APUA OLLA MYÖS mutta onpa hyvä että osaan saksaksi oikeasti vain _alkeet_. Niin, tuo sana 'alkeet' on saanut nyt parin viime viikon aikana niin eri merkityksen täällä.

Nyt mä oon tosiaan löytäny uuden lajin. Jotain aivan muuta. Siihen kuuluu sekakielisten sanojen ja rakenteiden opettelua, aivan uskomattoman vääristynyt yhteys kirjoitettujen ja lausuttujen _vokaalien_ välillä, sekakielinen ryhmä eri puolilta eurooppaa (+wallonian joukkue <3), liian paljon hollanniksi puhumista opettajan taholta ja järkyttävä etenemistahti, ehkä myös paikotellen epälooginen järjestys oppia kieltä ylipäätään. Kuulkaa... Mä oon niin tööt! Mä oon niin tööt!

Ensimmäisella tunnilla opeteltiin nämä asiat:

1. kaikki vuorokaudenaikoihin liittyvät tervehdykset
2. esittäytyminen
3. mistä maasta tulet ja mitä kieltä puhut
4. mitä harrastat
5. tienneuvomisohjeet

-> seuraavaksi tunniksi tuli tehdä parin kanssa dialogi,jossa mainittaisiin kohdat 1,2,3 ja 5 jossa olisi tasaisesti puheenvuoroja, kysymyksiä, kommentteja ja mahdollisimman monipuolisesti opittua sanastoa sekä kunnollisia lauseita.

Mitä EI tehty:
-käyty alussa läpi mitään yleistä oppia ääntämiseen tai kerrottu mitään yleissääntöjä kielestä. Ei puhettakaan että esimerkiksi sana 'kruispunt' olisi kirjoitettu foneettisesti, vaan kirjoitin vihkooni 'kröispynt'. Mikä ei ikinä tule olemaan tarpeeksi lähellä aitoa, mutta ehkä ymmärrettävästi lausuttu. En tiedä kenelle tämä lausumislogiikka aukeaa, saksankielisille varmasti lähinnä?
-keskitytty hollannin mongertamisen sijaan selkeiden ohjeiden antamiseen englanniksi. On mielestäni aika paljon jos ensimmäisellä tunnilla ohjeet annetaan ensisijaisesti hollanniksi

(kielipolitiikasta ja hollannin kielen asemasta on itselläkin vähän opettelua, mutta sanotaan että jos suomen kieli on joskus jyrätty virallisena kielenä ja ruotsi ollut ainut hallinnon ja koulutuksen kieli, niin näillä tuntuu olevan aikalailla samanlainen tausta ranskan kielen kanssa. Hieno homma mutta mikä siinä on niin vaikeaa silti puhua/kääntää englanniksi?)

Välihuomautus: KAIKKI kirjallinen informaatio esimerkiksi koulun seinällä lounaslistoista järjestyssääntöihin ja opiskelijapalveluiden ilmoituksiin on VAIN ja AINOASTAAN hollanniksi. Näin on myös esimerkiksi VIVES'n omat nettisivut (joo, on siellä kourallinen sivuja englanniksi meitä vaihtareita houkuttelemaan, mutta ei mistään yleisinfosta, vain erasmus-ohjelmiin liittyvistä asioista) sekä Bruggen kaupungin nettisivut. Eilen olimme hotellivierailulla Sheraton Brussels Airport Hotelissa, ja meille piti tiiviin esitelmän yrityksestä heidän HR-kouluttajansa, erittäin mukavalla englannin kielellä. Tunnin esitelmän jälkeen eteen asteli rouva hotellinjohtaja, joka aloitti hollanniksi omaa puheenvuoroaan... Ja jatkoi esitelmäänsä varmaan 10 minuuttia. Sanomattakin selvää, että meillä suomenkielisillä oli ehkä katseet seinässä ja matossa ja ulokkeet otsassa.. Jälkeenpäin rouva tuli pyytämään meiltä anteeksi, hän ei tiennyt että olemme englanninkielisiä. Onko useinkin yritysesittelyt hollanninkieliseltä henkilöltä hollanninkieliselle yleisölle ENGLANNIKSI, kysyn vaan?



Huh. Mä oon niin loppu :D

Tänään, toisella oppitunnilla esitettiin dialogit ensin luokan edessä (tietysti mielellään ilman muistiinpanoja) ja arvioitiin miten muut onnistuivat esiintymään.

Sitten opeteltiin nämä asiat:

1. lukusanat 1-10 (katsottiin video missä oli numerolaulu)
2. lukusanat 11-19
3. lukusanat 20, 30, 40...100, 200, 1000, 2000
4. kellonaikojen ilmaisua
5. harjoiteltiin onko vokaali pitkä vai lyhyt, e-ee, o-oo, u-uu kuuntelemalla ja lausumalla esimerkkisanoja (JES FINALLY)

Voi olla, ettei kuulosta niin ihmeelliseltä. Mutta syvennän nyt tätä elämystä teillekin. Esimerkiksi kohta 1. Jos kuulen numeron 5 kohdalla jotain mikä on lähellä sanaa fem, tulee aika typertynyt olo kun taululle kirjoitetaankin 'vijf' ja tietysti tämä lausutaan veif. Sama yhdeksikön kohdalla, en tiedä mitä edes kuulin, mutta taululle kirjoitettiin 'neugen', mikä tietysti lausutaan 'niihhön'. Näihin sain onneksi kirjattua lausumisohjeet ylös, sitten pistettiin hihat heilumaan ja tankattiin loput.

11-19 ei uhkia havaittavissa. Seuraavien kohdalla meitä pistettiin käymään taululla kirjoittamassa 20, 30, 400, 1000.. Wallonien perässä onneksi. Sitten saatiin muistipeli, missä oli hintoja numeroina ja kirjoittuna, kuten 17, 34 ja 68. Siinä pelatessamme ryhmän kanssa opettaja tuli kertomaan että "by the way, hollannissa esimerkiksi 34 lausutaan "kolmejaneljäkymmentä". JAHA. Olin tästä jo kuullut, kun yhdellä kaverilla oli joskus Whatsapissa 47 uutta viestiä ja hän totesi englanniksi että "wow, 74 new messages!" Seuraavaksi taululle kirjoitettiin luvut 311, 565, 714, 219, 113, 812, 1964, 3721, 5224 ja 7815 ja ei muuta kuin jokainen raapustelemaan nyt kirjoitusasuja vihkoon. Opettajat kyllä kiertelivät auttamassa, mutta silti tuossa kohtaa valui tuskanhiki jo vähemmästäkin (luokassa on myös kuuma ja huono ilma, ei auta asiaa oikein :D ). Kaikki kysyttiin meiltä, hei kerrotko miten tuo sanotaan. Sitten pelattiin bingoa luvuilla 11-99, siinä kävi omalla ja muidenkin kohdalla niin, että kun toinen opettaja luetteli numeroita, toinen kävi kiertelemässä ja kertomassa "ööm hei, toi sihgsöhgöjafojaöfjajfaofjaoifjajio sanottiin jo" ja siinä sitten paniikissa että 7ja60 vai 60ja7 miten se nyt olikaan? Tässä kohtaa huomasi, kun mm. espanjan joukkueessa oli pientä vaikeutta pysyä kärryillä, miten mahdotonta on opettaa ripeästi asia x ja lähteä samantien soveltamaan. Jos ei osaa ulkoa numeroita 1-10, on vähän hidasta yrittää tunnistaa isompiakaan lukuja.

Näissä lukusanoissa siis ehkä se, ettei käydä kunnolla lausumista läpi ja mennään kovalla tahdilla aiheutti yleistä tuskastumista.

Tunnin alussa annoin palautetta asiallisesti että "hei, on vähän kohtuutonta että puhutte niin paljon hollantia ekalla ja tokalla tunnilla, meillä on eri kielitaustoja ja joudutaan keskittymään itse tehtäviin ja opeteltaviin asioihin + 3 tuntia on aika pitkä aika, että voisiko käyttää enemmän englantia? Se kun ei edes ole kenenkään (pari tyttöä Brittein saarten suunnalta mut joo) äidinkieli, niin on vähän vaikeaa opiskella kun ei voi käyttää omaa kieltä ja englantiakin on liian vähän."

Opettaja vastasi tähän asiallisesti, että juu ymmärrän ja koitetaan ja näin mutta en usko että tulevat muuttamaan opetustyyliä.

Tässä upeassa valokuvassa havainnoillistamme nyt tätä ilmiötä nimeltä twisted vocals. Itse nimesin. Sen voi kääntää vaikka vituranvokaalinvääntäjätsaatana.

Kuten huomaatte, 'u' ääntyy ö, tämä ei muuten ole etelä-Euroopan joukkuille helppo homma tämä :p
No sitten meillä on 'uu', joka tietysti ja tottakai hyvä luoja sentään ääntyy yy.
Nima huomasi jo aiemmin e-ee -parin kanssa että e-kirjaimet lausutaan erilailla pitkinä ja lyhyinä, ja kysyessään tästä, opettajat olivat vähän hämillään, "juu totta, siinä on ero". Kun minä sitten kysyin selvennykseksi tässä kohtaa "eli tuo toinen on ö ja toinen yy?" tietysti noilla suomen kielen vokaaleilla painottaen, niin taas vastaus oli sellainen vähän myöntyvä, "juu, se on muuten totta että toinen on ö ja toinen yy."  SIIS ihanko ette itse huomaa mitä eroa on sanoa öö ja yy?? Siis [öö] ja [yy]. Ne ovat joillekin, esimerkiksi suomalaisille KAKSI VITUN ERI KIRJAINTA.

HUOM! Onhan näin muissakin kielissä ettei vokaaleja lausuta niin kuin me ne luetaan, mutta huom englantiin, ruotsiin ja ranskaankin monella on edes jotain kielikorvaa. Tästä kielestä ei ollut muita perustietoja kuin että sekavaa mongerrusta (anteeksi, pahoitteluni).

Meidän ryhmän wallooni (eli Belgian ranskankieliseltä alueelta Valloniasta - miksei sitä voida kirjoittaa suomeksikin Wallonia? Niin, Belgia on siis liittovaltio, ja niillä ressukoilla on 3 eri alueellista osaa; Brysselin pääkaupunkialue (joka on virallisesti kaksikielinen), Flanderi joka on tämä pohjoinen hollanninkielinen alue jonne olen eksynyt ja Wall...anteeksi Vallonia, joka on sitten etelässä ranskisten alue. Maantietellisen jaon lisäksi nämä alueet on siis jaettu kielten mukaan, tässä taas sitten on Flanderin alue, Wallonia ja pikkuinen läntti kartalla mikä on saksankielistä aluetta. Lisäksi saksan- ja ranskankielisillä yhteisöillä on myös aluehallituksista erilliset hallitukset. SUMMA SUMMARUM, näillä onnettomilla pikkuressukoilla täällä pikkuisessa Belgian maassa on siis 6 ERI HALLITUSTA. KUUSI. 6. Onnee.)

Niin meidän ryhmän etelä-Belgialaisen ranskankielisen alueen yhteisön jäsen siis on jokaisessa pienryhmässä tukiopettajana, koska he ovat kaikki opiskelleet myös hollantia x määrän (x ei määritelty). Niin, tämä 1960-luvulle asti valtakunnan ainoana virallisena kielenä oleva valloni, joka on näemmä Wikipedian mukaan ranskan _murre_, ei varsinaisesti ranskaa. (Samoin saksan kohdalla, se on saksan sukuista limburgin kieltä ja hollanti-nederlands whatever on aiemmin ollut virallisesti nimeltään flaami, mutta nykyään suositellaan sanottavan hollanti. Flemish on kyllä usein kuultu termi täällä ja tarkoittaa englanniksi flaamia).

Niin anteeksi missä olinkaan...? Niin, tämä meidän ryhmän molempia kieliä osaava vallonialainen siis totesi, että huomaa että opettajat ovat hollanninkielisiä, sillä heille kaikki säännöt ovat itsestäänselviä ja se näkyy, kun taas vallonialaiset ovat joutuneet opettelemaan kielen ja säännöt suurimmalta osin ilman luontaista kielikorvaa. Tämä on muuten toki ensimmäinen kerta, kun minulla on natiivi kieltenopettaja. En ole ollut siitä ikinä pahoillani tai häpeissäni, sillä omaan korvaan on aina tullut ihan pätevää lausuntaa ja asiantuntemusta ja lisäksi on voitu yhdessä kummastella ja puida että miksi jokin asia on näin ja toinen noin. Tietysti olisi hienoa jos olisi voinut kuunnella myös natiiveja opettajia, mutta tässä kohtaa en ole ehkä vielä iloinen.

Kiitos muuten kaikesta saamastani opista ja tuesta (käänteisessä aikajärjestyksessä) Riku-Matti, Kaarina, (HH venäjänope sen yhden jakson), Pirjo, Minna, Sanna, Merja ja peruskoulun opet <3 <3 <3

Kaikki olette tehneet niin hyvää työtä ja olleet lempeitä, ymmärtäväisiä, jämäköitä, vaativia, huumorintajuisia, kärsivällisiä, motivoivia ja kaikki omii persooniinsa.




Tässäpä tätä asiaa nyt tuli vuodatettua. Täytyy kiittää kaikkia alankomaan kansalaisia ja belgian kansalaisia ja kaikkia jotka ovat auttaneet uuden kielen opettelussa. Se voi tästä vielä iloksikin muuttua, vaikka onkin rankinta mitä oon vuosikausiin opiskellut.

(tunnin jälkeen Nima näytti mulle bilejulistetta jossa oli otsikoitu: "Happy People Party". Voinette kuvitella millanen BAHAHAHAHAHAHAHAHAHHH multa pääsi siinä vaiheessa päivää :D )



Juu en oikolukenu ku tuli kirjotettua niin suoraan tykinsuusta taas ja kauheen pitkä postaus ette te tätä tänne asti lue kuitenkaan ENÄÄN. Yhdys sana.

Öitä (guedenavond, ei nää toivota öitä?) eli huedenavond.